Jos työpaikalla käsitellään palavia nesteitä, kaasuja tai pölyjä, vastaan tulee ennemmin tai myöhemmin sana räjähdyssuojausasiakirja. Jo pelkkä termi kuulostaa siltä, että kyseessä on jotain raskasta, teknistä ja ehkä vähän tuskaista. Mutta todellisuudessa räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseen on selkeä prosessi ja tärkeintä on tehdä räjähdyssuojaustoimenpiteet. Toki on hyvä muistaa: Mitä ei ole dokumentoitu, sitä ei ole tehty. Räjähdyssuojausasiakirja on siis yrityksen selkänoja, kun jotain sattuu.
Tässä blogissa avaan sinulle selkeästi, mitä asiakirja pitää sisällään, milloin se on pakollinen ja avaan hieman sen laatimisen prosessia.
Miksi räjähdyssuojausasiakirja tarvitaan?
Valtioneuvoston asetus 576/2003 velvoittaa yrityksiä arvioimaan räjähdysvaaraa ja tekemään räjähdyssuojausasiakirjan työpaikoille, joissa palavia aineita käsitellään niin, että voi muodostua räjähdyskelpoisia kaasu-, höyry-, sumu- tai pölyilmaseoksia.
Käytännössä tämä koskee esimerkiksi:
- maalaamoja
- puu- ja metallipölyjä käsitteleviä yrityksiä
- kemikaalivarastoja
- jätevesilaitoksia
- kierrätyslaitoksia
- korjaamoja ja teollisuutta, jossa käytetään liuottimia
Räjähdyssuojausasiakirja on siis dokumentti, joka tulee tehdä sekä isoissa, että pienissä yrityksissä.
Asiakirja on työnantajan tapa osoittaa, että räjähdysvaarat on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Se ei ole viranomaisille toimitettava lomake, vaan yrityksen oma dokumentti – kunhan se on laadittu, sitä osataan käyttää ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Itse dokumenttia tärkeämpää on, että räjähdysvaara on tunnistettu ja sen hallitsemiseksi on tehty toimenpiteitä.
Mitä räjähdyssuojausasiakirja sisältää?
Räjähdyssuojausasiakirjan olisi hyvä sisältää ainakin.
- Räjähdysvaarallisten tilojen toiminnasta vastuussa olevien henkilöiden nimet sekä tiloissa työskentelevien työntekijöiden määrä
- Käytetyt räjähdysvaaraa aiheuttavat aineet
- Olosuhteet, joissa räjähdysvaara esiintyy
- Vaaran arvioinnin tulokset sekä arviointimenetelmä.
- Pohjapiirustus, josta käyvät ilmi poistumistiet
- Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu (tilaluokituskuvat)
- Laiteluettelo (sähkö- ja mekaaniset laitteet)
- Kuvaus pätevän henkilön suorittamasta räjähdysturvallisuuden toteamisesta
- Räjähdyssuojaustoimenpiteiden toteuttamisesta ja asiakirjan laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat henkilöt
- Selvitys teknisistä ja organisatorisista räjähdyssuojaustoimenpiteistä.
Seuraavaksi on esitelty räjähdysvaaran arvioinnin vaiheet
1. Syttyvien aineiden tunnistaminen
Ensimmäinen askel on selvittää, mitä palavia nesteitä, kaasuja tai pölyjä toiminnassa esiintyy normaalisti tai häiriötilanteissa. Nämä tiedot löytyvät yleensä käyttöturvallisuustiedotteista (KTT).
Jos toiminnassa ei ole mitään, mikä voi muodostaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen, asiakirjaa ei tarvitse laatia. Tämä tulee kuitenkin perustella kirjallisesti – muuten riski jää avoimeksi.
Pölyjen räjähdysherkkyyttä ei välttämättä tunneta kovin hyvin, vaikka Suomessa juuri pölyn aiheuttamat räjähdykset ovat yleisempiä kuin syttyvien kaasujen tai palavien nesteiden aiheuttamat räjähdykset.
2. Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen
Räjähdystä varten tarvitaan siis sekä ilmaa, että palavaa materiaalia, joka sekoittuu ilmaan muodostaen syttymiskelpoisen ilmaseoksen. Ilmaseos voi olla liian laiha tai liian rikas. Kullakin aineella on omat syttymisrajansa (ylempi =UEL ja alempi =LEL). Jotta ilmaseos voi syttyä, tulee sen olla noiden rajojen sisäpuolella. Esimerkiksi propaanin (nestekaasu) syttymisrajat ovat 2,2% (alempi) ja 9,5% (ylempi). Tämä tarkoittaa, että nestekaasu on syttymiskelpoisella alueella, kun sitä on ilmaan sekoittuneena 2,2% – 9,5%.
Seuraavaksi räjähdysvaaraa arvioidessa selvitetään, missä ja milloin palava aine voi sekoittua ilmaan syttymisrajojen alueelle.
Tämä voi tapahtua esimerkiksi:
- vuotavasta venttiilistä
- säiliön hönkäputkesta
- pölyjen pöllähtäessä suodattimista
- huoltotöiden yhteydessä
Analyysi voidaan tehdä mittauksilla, laskennallisesti tai hyödyntämällä standardeissa esitettyjä esimerkkejä, kuten kuten SFS-käsikirja 59.
Tässä vaiheessa on hyvä huomioida, että suljetuissa astioissa säilytetty palava neste tmv. ei useinkaan muodosta missään tilanteessa räjähdyskelpoista ilmaseosta.
3. Tilaluokitus – ATEXin ydin
Kun tiedetään, missä räjähdyskelpoisia seoksia voi esiintyä, tila luokitellaan.
Kaasuille tilaluokat ovat 0, 1 ja 2
Pölyille tilaluokat 20, 21 ja 22
Esimerkiksi:
- Säiliön sisätila → usein vyöhyke 0
- Säiliön hönkäputken välitön ympäristö → vyöhyke 1
- Säiliön hönkäputken kauempi ympärystila, jossa höyryä voi satunnaisesti esiintyä → vyöhyke 2
| Tilaluokka | Määritelmä |
| 0 | Tila, jossa ilman ja kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostamaa räjähdyskelpoista ilmaseosta esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein. |
| 1 | Tila, johon normaalitoiminnassa voi satunnaisesti muodostua ilman ja palavien kaasujen, höyryjen tai sumujen sekoituksesta koostuvaa räjähdyskelpoista ilmaseosta. |
| 2 | Tila, jossa ilman ja palavien kaasujen, höyryjen tai sumujen sekoituksesta muodostuvan räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen on normaalitoiminnassa epätodennäköistä ja sitä esiintyy joka tapauksessa vain lyhytaikaisesti. |
| 20 | Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein. |
| 21 | Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos todennäköisesti esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti. |
| 22 | Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen normaalitoiminnassa on epätodennäköistä ja se kestää esiintyessään vain lyhyen ajan. |
Tilaluokituksen ei tarvitse olla täydellinen taideteos – tärkeintä on, että se on looginen ja perusteltu. Yliluokittelu ei ole missään tapauksessa järkevää. Joskus syttymiskelpoinen ilmaseos voi esiintyä esim. 0,5 metrin halkaisijan kokoisen pallon alueella, mutta varmuuden vuoksi on luokiteltu kokonainen suuri huone. Liian tiukka tilaluokitus tuottaa vain vaatimuksia koko huoneen kaikille sähkölaitteille. Niiden tulee olla tilaluokitellulle alueelle soveltuvia EX-laitteita.
4. Syttymislähteet
Räjähdyskelpoinen ilmaseos ei vielä yksin räjähdä – siihen tarvitaan syttymislähde. Näitä löytyy työpaikoilta valitettavan helposti: kipinöiviä sähkömoottoreita, staattisen sähkön purkauksia, kuumia pintoja, mekaanista hankautumista, viallisia sähkölaitteita ja huoltolaitteita. Mukaan luetaan myös ”inhimilliset syttymislähteet”: tupakointi, kipinöivät työkalut ja kiireessä tehdyt viritelmät. Kun näitä ei hallita, muuten hyväkin räjähdyssuojaus vuotaa pahasti. Siksi syttymislähteiden poistaminen tai hallittu eristäminen on yksi tärkeimmistä vaiheista koko ATEX-prosessissa – käytännössä potentiaaliset syttymislähteet tulee tunnistaa ja tehdä toimenpiteitä syttymisen estämiseksi. Tässä vaiheessa on hyvä huomioida PEREHDYTYS. Työntekijöiden tulee olla tietoisia räjähdysvaarasta, tilaluokittelusta ja syttymisen estämisestä. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) olen nähnyt, kun perehdyttämätön työntekijä imee savuketta palavaa kaasua sisältävän astian päällä istuen.
5. Ex-laitteiden vaatimustenmukaisuus
Kun tilaluokat on määritetty, tarkistetaan niissä olevien laitteiden vaatimustenmukaisuus.
Tilaluokitelluilla alueilla voidaan käyttää vain siihen tilaluokkaan soveltuvia laitteita. Laitteiden vaatimukset kiristyvät, mitä tiuhempaan mahdollinen syttymiskelpoinen ilmaseos esiintyy alueella.
Tilaluokitelluilla alueilla sijaitsevista laitteista tulee laatia laiteluettelo osaksi räjähdyssuojausasiakirjaa. Laiteluetteloon kirjataan laitteen nimi, sen sijaintipaikka (luokitellun tilan nimi), tilaluokka, laiteluokka tai perusteet vanhan laitteen turvalliselle käytölle. Liian usein EX-tilassa valokatkaisijaa painaessa näkee pienen pienen kipinän. Tämä kipinä on valitettavasti pahimmassa tapauksessa riittävä sytytin kunnon räjähdykselle.
6. Räjähdyssuojaustoimenpiteet
Toimenpiteet jaetaan kahteen kategoriaan:
Tekniset toimenpiteet
- ilmanvaihto
- pölynpoisto
- inertointi
- kipinöinnin estävä laitteisto
- Ex-laitteiden valinta
Organisatoriset toimenpiteet
- perehdyttäminen
- ohjeet ja merkit
- siivousohjelma (pöly!)
- kunnossapitosuunnitelma
- lupamenettelyt (esim. tulityöt)
Dokumentissa tulee kertoa, miten näiden toteutuminen varmistetaan. Ensisijaisesti tulee estää syttymiskelpoisen ilmaseoksen syntyminen tai tehdä se mahdollisimman vähäiseksi. Toissijaisesti tulee pyrkiä estämään räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syttyminen. Joskus räjähdystä ei voida täysin poissulkea jolloin mahdollisen räjähdyksen seurauksia ja vahinkoja tulee rajoittaa.
Muista päivittää räjähdyssuojausasiakirjaa
Räjähdyssuojausasiakirja ei ole ”kerran tehty ja valmis”. Se tulee päivittää, kun tilat muuttuvat, prosesseja muutetaan, uusia laitteita tuodaan alueelle, uusia kemikaaleja tulee käyttöön tai ilmenee häiriöitä puutteita edellisessä arvioinnissa.
Yhteenveto – miten pääset alkuun?
Jos aloittaisin uuden asiakkaan kanssa räjähdysvaaran arvioinnin tänään, etenisin näin:
- Kävisin läpi käytettävät kemikaalit ja pölyt (KTT:t).
- Tunnistaisin, missä räjähdyskelpoinen ilmaseos voi muodostua.
- Pyrkisin teknisesti estämään syttymiskelpoisen ilmaseoksen syntymisen.
- Tekisin tilaluokituksen sopivalla tarkkuudella, ei yli- tai aliluokittelemalla tiloja.
- Tunnistaisin potentiaaliset syttymislähteet ja arvioisin Ex-laitteiden sopivuuden.
- Tarvittaessa huolehtisin myös mahdollisen räjähdyksen seurauksien vakavuuden pienentämisestä
- Laatisin räjähdyssuojausasiakirjan tilaluokituspiirustuksineen.
Tämän jälkeen yrityksellä on sekä lakisääteinen dokumentti että räjähdysvaara arvioitu ja räjähdyksen mahdollisuutta pienennetty.
Tarvitsetko apua?
Jos räjähdyssuojausasiakirja on edessä ja mietit, mistä ihmeestä aloittaa, ota rohkeasti yhteyttä.
Olen tehnyt vastaavia asiakirjoja niin pienille työpajoille kuin suuremmillekin teollisuusyrityksille.
Autan mielelläni rakentamaan asiakirjan, joka täyttää vaatimukset, on selkeä ja päivitettävä sekä aidosti tukee yrityksen arkea.
Verneri Pasanen
Pasarisk Oy
